Teemu Aittomäki ICT-kouluprojektit

Tervetuloa ICT-kouluprojektit blogiini

Harjoitus 1

Pohjustus

Tässä Linux Palvelimet kurssin ensimmäisessä tehtävä kokonaisuudessa tarkoituksena oli tehdä Linux-livetikku, eli USB-tikku, jossa on bootable Linux. Sain itse päättää mitä distroa Linuxista käytän, kurssin opettajalta tuli toki muutama suositus kätevistä vaihtoehdoista. Käyn tässä läpi tehtävän eri vaiheet, mitä niissä tehtiin ja millaiseen lopputulokseen pääsin.

Päivitys 30.1.2020: Tämä tehtävä perustuu Tero Karvisen pitämään Linux Palvelimet kurssiin. Alla linkki kurssin sivustolle, josta myös tehtävänanto löytyy.
http://terokarvinen.com/

Linux-livetikku / 23.1.2020

Tässä tehtävän ensimmäisessä osassa tarkoituksena on tehdä Linux-livetikku, eli USB-tikku. josta pystyy ajamaan Linux käyttöjärjestelmää. Käytettäväksi Linux-distroksi valitsin Xubuntun 18.04 version opettajan suosituksesta, itse koin myös sen ulkoasun miellyttäväksi ja selkeäksi. Käyttämäni USB-tikku taas oli Kingstonin 32Gt DTSE9 G2 USB 3.0. Aluksi selvitin googlettamalla, kuinka tämä onnistuisi. Löysin ubuntu.com sivuston ohjeen (linkki ohjeeseen alla), kuinka tämän toteutus onnistuisi Ubuntun kohdalla, ja oletin, että samalla tavalla onnistuvan myös Xubuntun kanssa, joten lähdin toteuttamaan livetikkua kyseisellä ohjeella.

Aluksi latasin Rufus-ohjelman, jota tarvitsin Linux-livetikun toteutukseen. Kyseisellä ohjelmalla USB-tikusta pystyy tekemään ”bootablen”, eli käyttöjärjestelmän käynnistys ja ajaminen onnistuu sillä. Rufuksen asetuksista valitsin boottaustyypiksi ”FreeDOS”. Muut asetukset jätin oletuksiksi (kuten ohjeessa mainittiin) ja aseman nimeksi muutin ”Xubuntu 18.04” selkeyden vuoksi. Näiden asetusten jälkeen valitsin Rufuksen ”Valitse” kohdasta varsinaisen Xubuntun ISO-asennustiedoston, jonka olin ladannut Xubuntun verkkosivulta xubundu.org, lataamani versio oli 18.04.3. Tämän jälkeen kilkkasin ”Aloita” painiketta. Tämän jälkeen tuli vielä ilmoitus tarvittavista Syslinux tiedostoista, jotka Rufus voi ladata valitsemalla ”Kyllä” tai ”Ei”, valitsin Kyllä. Pystyin tässä vaiheessa myös valitsemaan teenkö livetikusta ISO- vai DD-muotoisen (valitsin ISO) sekä varoitus, että kaikki aiemmat tiedot tikulta pyyhkiytyvät. Varsinaisessa livetikun asennuksessa meni minuutti tai kaksi, kokonaisuutena aikaa meni aiheeseen perehtymiseen n. 20 minuuttia.

Rufus ohjelman asetukset. Itse Xubuntun asennus toimenpide oli jo tässä vaiheessa tehty.

Linux-livetikun liittäminen koneeseen ja käyttöönotto / 27.1.2020

Kun olin saanut Rufuksella livetikun valmiiksi, niin sammutin koneen. Livetikkua tehdessäni käytin Asuksen VivoBook Pro N552VX kannettavaa, käytin sitä myös livetikun testaamiseen. Nyt kun olin sammuttanut läppärini, niin laitoin tekemäni Xubuntu-livetikun USB-porttiin. Tämän jälkeen käynnistin koneen, painaen F2-näppäintä, jotta pääsisin BIOSiin muuttamaan bootti asetuksia, siten että kone käynnistyisi ladatan OS:n tiedot USB-tikulta. Jahka olin muuttanut boottiasetuksen siten, että kone lähtee etsimään käynnistysasetuksia ensin luomaltani Linux-livetikulta, käynnistin koneen ja livetikun Xubuntu distro avautuikin onnistuneesti. Liitin koneen Wifiin ja verkossakin surffailu onnistui ongelmitta. Vaihdoin vielä Xubuntun näppäin asettelun vastaamaan suomalaista klikkaamalla vasemmasta yläkulmasta valikon auki, valitsemalla sieltä ”Settings” -> ”Keyboard”, jonka jälkeen valitsin Layout välilehden. Layout välilehdeltä otin täpän pois ”Use system defaults” asetuksesta, lisäsin alempana olevaan ”Keyboard layout” ikkunaan suomenkielen (oletuksena siis pelkkä English, ”Add” toiminnon kautta sain suomenkielen lisättyä), ja tämän jälkeen poistin vielä oletuksena olleen English-kieliasetuksen. Tämän jälkeen suomenkielinen näppäimistö toimi.

Kuva Xubuntun työpöydästä sekä avoimena olevasta verkkosivusta.

Käytössä olevan koneen specsit

Seuraavassa tehtävä vaiheessa listasin käyttämäni koneen raudan komennolla “sudo lshw -short -sanitize”. Kyseinen komento ei ollut minulle entuudestaan tuttu, opettaja oli sen tehtävän annossa neuvonut, eli en sitä joutunut erikseen selvittämään. Komentoterminaaliin avautui varsin tarkka ja yksityiskohtainen lista käyttämäni kannettavan komponenteista. Verrattuna esimerkiksi Windowsin vastaavaan komentoon systeminfo, vaikuttivat nämä Linuxin listaamat tiedot hieman yksitysikohtaisemmilta.

Testaamiseen käytetyn tietokoneen specsit.

Kolmen eri sovelluksen asennus

Tässä tehtävässä oli tarkoituksena asentaa kolme eri ohjelmaa, ja myös kertoa mitä lisenssejä ne käyttävät. Yhden ohjelmista asensin Software-ohjelman kautta, josta erinäisiä Linuxille kehitettyjä ohjelmia on helppo etsiä ja asentaa. Software-ohjelman saa Xubuntussa avattua vasemman yläkulman valikon kautta. Päädyin asentamaan PuTTY-ohjelman Software-ohjelman kautta, mikä oli varsin yksinkertaista, klikkasin vain Softwaressa ikkunan vasemmasta yläkulmasta “Install” painiketta, jonka myötä haluttu ohjelma asentui.

Ohjelman asennus Software ohjelman kautta.

Seuraavaksi asensin ohjelman komentoterminaalin kautta. Selvitin ensin tarvittavan komennon tähän googlaamalla, ja löysinkin tämän opensource.org-sivuston ohjeen (linkki alla) asiasta. Eli komentoterminaaliin kirjoitetaan komento “sudo apt install <sovelluksen-nimi>”. Itse ohjelman, eli Calligra Sheets, jonka asensin, kävin ensin katsomassa Software-ohjelman kautta, jotta tietäisen nimen komentoa varten. Kun aluksi syötin tämän asennus komennon, lähti asennus käyntiin, mutta keskeytyi muutaman sekunnin jälkeen ongelmaan asennuksessa. Komentoterminaali ehdotti ongelman rataisuksi päivitysten noutoa ja asennusta, eli syötin komennon “sudo apt-get update”. Päivitysten asennus ja nouto onnistui ongelmitta. Tämän jälkeen annoin uudestaan konentoterminaaliin asennuskomennon, eli “sudo apt install calligrasheets”, jonka jälkeen asennus lähti pyörimään. Melkein heti alkuun tuli kysymys haluanko jatkaa asennusta, johon näppäilin “y” komennon ja painoin enteriä, jonka jälkeen asennus meni onnistuneesti loppuun asti.

Kolmannen ohjelman asensin myös komentoterminaalin kautta. Asennettavan ohjelman, Scribuksen tässä tapauksessa, katsoin taas Software-ohjelman kautta. Syötin komentoterminaaliin “sudo apt install scribus” komennon, jonka seuraksena ohjelma asentui onnistuneesti. Itse asennustoimenpiteet veivät aikaa per asennus minuutin verran, eli varsin nopeasta toimenpiteestä on kyse.

Komentoterminaalin kautta tehdyn onnistuneen asennuksen viimeiset rivit.

Kokeilin näitä ohjelmia vielä pikaisesti asennuksen jälkeen. Calligra Sheets on taulukkolaskelmaohjelma, Scribus on graafinen suunnitteluohjelma, jolla pystyy luomaan esim. julisteita. PuTTYllä pystyy ottamaan etänä terminaaliyhteyden reitittimeen sekä kytkimeen. PuTTYä en testannut sen tarkemmin, koska ei ollut mitään mihin olisin pystynyt nyt etäyhteyttä muodostamaan.

Calligra Sheets
Scribus
PuTTY

Lisenssit / 28.1.2020

Tässä tehtävä osassa perehdyin näiden kolmen asentamani ohjelman käyttämiin lisensseihin. Näistä PuTTy käytti MIT lisenssiä ja Caligraf Sheets sekä Scribus käyttivät GPL lisenssiä. Nämä kummatkin lisenssit ovat vapaita lisenssejä, joka siis mahdollistaa ohjelmien sekä koodien tutkimisen ja käyttämisen. Tämän verran tiesin näistä vapaista lisensseistä alun perin, joten selvitin netistä lisätietoa liittyen näihin kyseisiin lisensseihin.

WhiteSource Software sivuston artikkelista sekä openedreader.org sivuston jutuissa oli hyvin avattu näiden kahden lisenssin ominaisuuksia, ja käytin niitä sekä gnu.org sivuston ja opensource.org sivuston tietoja lähteinä alla olevia GPL ja MIT lisenssien kuvauksia varten (linkit näihin lähteisiin lisenssien kuvasten jälkeen).

GPL lisenssi: GPL lisenssi mahdollistaa kyseistä lisenssiä käyttävän ohjelman lähdekoodin vapaan tutkimisen, käyttämisen, muokkaamisen sekä jakamisen eteenpäin. Tämä kuitenkin edellyttää, että muokattu ja/tai eteenpäin jaettu ohjelma käyttää myös GPL lisenssiä. Eli ohjelmaa joka käyttää GPL lisenssiä voi vapaasti tutkia, muokata sekä jakaa eteenpäin, mutta eteenpäin jaetun version on siis käytettävä myös GPL lisenssiä, joka antaa myös muille mahdollisuuden tutkia, muokata ja jakaa eteenpäin jakamaasi versiota ohjelmasta.

MIT lisenssi: MIT lisenssi mahdollistaa kyseistä lisenssiä käyttävän ohjelman lähdekoodin käyttämisen, muokkaamisen, tutkimisen ja jakamisen, mutta se myös mahdollistaa omistusoikeuksellisia rajoituksia. Eli kyseinen ohjelma voi käyttää MIT lisenssin tekijänoikeus ehtoja, mikä voi rajoittaa sen käyttämistä ja/tai eteenpäin jakamista. Alkuperäiset tekijänoikeudet tulee myös sisällyttää mukaan, mikäli ohjelmaa muokkaa ja/tai jakaa eteenpäin.

Käyttämäni ohjelmat

Tässä viimeisessä tehtävä osiossa kokosin listan Windowsilla käyttämistäni ohjelmista ja selvitin mikä vastine ohjelma niille Linuxilta löytyy. Listassani vasemmalla lukee Windowsilla käyttämäni ohjelma ja oikealla Linuxin vastine. Niiden alapuolelle olen kertonyt minkä tyyppisestä ohjelmasta on kyse. Osa ohjelmista löytyi myös suoraan Linuxille, mutta pyrin silti osalle niistäkin löytämään myös jonkin toisen vastineen. Microsoftin Office paketille löytyy Linuxilta suorana vastineena LibreOffice paketti, joka sisältää pääosin vastaavan tyyppiset ohjelmat kuin Microsoftin Officekin, mutta en listannut suoraan koko pakettia tähän, vain pelkästään niistä käyttämäni ohjelmat.

Microsoft Word (Windows)                                                                 LibreOffice Writer (Linux)
Tekstinkäsittelyohjelma, jota käytän esim. koulutöiden tekemiseen sekä yleisesti, jos olisi tarvetta jokin pidempi dokmenttikirjata. Linuxille löytyy Wordille vastineena LibreOffice Writer ohjelma.

Microsoft Excel (Windows)                                                                LibreOffice Calc (Linux)
Taulukkolaskentaohjelma, jota käytän koulutöihin sekä myös kulujen kirjaamiseen tai vastaaviin laskutoimituksiin. Linuxille löytyy Excelille vastineena LibreOffice Calc ohjelma.

Microsoft Outlook (Windows)                                       Mozilla Thunderbird (Linux)
Sähköpostiohjelma, jota käytän kouluun liittyvään sähköpostitteluun. Linuxille löytyy Outlookille vastineena Mozillan Thunderbird sähköpostiohjelma.

Microsoft PowerPoint (Windows)                                 LibreOffice Impress (Linux)
Diaesitysohjelma, jota käytän kouluprojekteissa esitelmien tekemiseen. Linuxille löytyy PowerPointille vastineena LibreOffice Impress ohjelma.

Windows Calculator (Windows)                                    Calculator (mate-calc) (Linux)
Windowsin oletustaskulaskinohjelma, jota tulee käytettyä erinäisten laskutoimitusten tekemiseen. Xubuntussa löytyy ainakin esiasennettuna Calculator ohjelma, joka toimii siis Linuxin vastineena Windows Calculatorille.

GIMP (Windows)                                                                                 Krita (Linux)
GIMP, eli GNU Image Manipulation Program, on kuvankäsittelyohjelma, jota olen käyttänyt erinäisissä kouluprojekteissa. GIMP löytyy toki myös Linuxille, mutta lisäsin tähän silti erinäisen Linuxille löytyvän kuvankäsittelyohjelma Kritan.

Mozille Firefox, Chrome (Windows)                            Mozilla Firefox (Linux)
Verkkoselainohjelmia, joita käytän verkkoa selaillessa. Firefox löytyy ainakin Xubuntussa oletusselaimena, jotan se listaan sen tähän myös Linuxilla käytettäväksi vastineeksi.

Steam (Windows)                                                                                Steam (Linux)
Pelikauppaohjelma, josta toki löytyy myös ohjelmia ym. Ostan Windowsille olevia pelejä pääosin tätä kautta. Se löytyy myös Linuxille, mutta ilmeisesti riippuu pelistä, saako suoraan sekä Windowsille että Linuxilla toimivan pelin, vai joutuuko sen ostamaan erikseen kummallekin järjestelmälle.

Ccleaner (Windows)                                                                            BleachBit (Linux)
“Puhdistusohjelma”, joka siivoaa koneelta evästeet ym. pois. Linuxille vastineena löytyy BleachBit ohjelma.

Spotify (Windows)                                                                               Spotify (Linux)
Musiikinstriimausohjelma, jolla kuuntelen musiikkia niin koneella, kuin puhelimellakin. Spotify löytyy myös Linuxille.

Eclipse (Windows)                                                                               Atom (Linux)
Koodausohjelma, jota käytän koulun ohjelmistokursseilla koodin kirjoittamiseen. Eclipse löytyy myös Linuxille, mutta halusin tähän katsoa myös jonkin toisen vastineen. Linuxille näytti löytyvän useampikin ohjelma vaihtoehto, mutta valitsin tähän listalle nyt Atom ohjelman.

Brackets (Windows)                                                                            Brackets (Linux)
Koodinkirjoitusohjelma, jota olen käyttänyt kouluttöihin liittyvien verkkosivujen koodaamiseen. Brackets löytyy myös Linuxille.

Snipping Tool (Windows)                                                                    Screenshot (Linux)
Kuvankaappaustyökalu, jolla saa kätevästi otettu esim. tehtävä palautuksia tai ongelmien raportointia varten ruutukaappauskuvia. Xubuntusta löytyy ainakin esiasennettuna vastineena Screenshot ohjelma.

Lähteet

Listaan tähän alle käyttämäni lähteet. Nämä samat lähteet löytyvät myös mainittuna linkkeineen blogitekstin siältä.

Yhteenveto

Loppuun vielä pikainen yhteenveto vielä tästä tehtävästä. Tehtävän tekninen puoli oli yllättävänkin nopea, yksinkertainen ja sujui ilman suurempia vastoinkäymisiä. Tehtävässä toteutettavissa toimenpiteissä meni aikaa ehkä kaksikymmentä minuuttia, mutta asiaan perehtymisen, ohjeiden ja taustaselvitysten kanssa meni jokunen tunti, eli kokonaisuudessaan aikaa meni varsin runsaasti. Mutta nyt kun nämä toiminnot ovat tuttuja, niin samaan tehtävään (ilman raportointia) menisi varmaan kymmenisen minuuttia.

-Teemu 28.1.2020

ICT kouluprojektit blogi

Tämä blogi käsittelee tekemiäni ICT aiheisia kouluprojekteja. Näin alkuun lisään tänne Linux Palvelimet kurssiin liittyvien koulutehtävien raportteja, joissa käyn läpi tehtävien eri vaiheet, niissä vastaan tulleita ongelmia sekä kuinka sain ne ratkaistua. Tehtäväpalautuksia teen tähän blogiin viikoittain.

-Teemu, 28.1.2020


Follow My Blog

Get new content delivered directly to your inbox.

Create your website at WordPress.com
Aloitus